Yksiöbuumisarjamme kolmannessa osassa tarkastelemme sitä, millaisille sijainneille ja alueille yksiöitä on rakennettu vuosina 2010–2022 (ks. osa 1 ja osa 2). Aluejakona käytämme postinumeroalueita sekä niitä pienempiä neliökilometrin suuruisia ruutuja. Aluetiedot perustuvat vuoden 2022 lopun tietoihin. Pyrkimyksenä on siis kuvat yksiöissä asuvien alueita ja naapurustoja nykyhetkellä yksiöiden valmistumisvuoden mukaan.
Analyysit perustuvat Tilastokeskuksen koko väestön kattaviin rekisteriaineistoihin. Lisäksi käytämme Tilastokeskuksen tietoja postinumeroalueiden asuntojen keskimääräisistä neliöhinnoista.
Keskustaetäisyys ja alueen hintataso
Tarkastelu aloitetaan keskustaetäisyydestä. Tulokset on koottu alla olevaan valikkoon kunnittain ja yksiön valmistumisvuoden mukaan (2010–2016 valmistuneet vs. 2017–2022 valmistuneet). Oulun, Tampereen ja Turun osalta keskustaetäisyys on mitattu kunkin kaupungin kaupungintalolle, kun taas pääkaupunkiseudun kunnille etäisyys on mitattu Helsingin päärautatieasemalle. Espoon ja Vantaan kohdalla käytetään etäisyyttä Helsingin keskustaan, koska ne muodostavat käytännössä yhtenäisen kaupunkialueen Helsingin kanssa. Kaikki etäisyydet on mitattu linnuntietä rakennusten koordinaattien perusteella.
Espoossa vuoden 2016 jälkeen rakennetut yksiöt sijaitsevat keskimäärin noin puolitoista kilometriä lähempänä keskustaa kuin vuosina 2010–2016 rakennetut yksiöt. Tampereella vastaava ero on noin puoli kilometriä. Muiden kaupunkien osalta eri vuosina rakennettujen yksiöiden keskustaetäisyyksien erot ovat hyvin pieniä.
Vaikka keskustaetäisyys onkin tärkeä alueen houkuttelevuuteen vaikuttava tekijä, saattaa houkuttelevuus vaihdella paljonkin samalla keskustaetäisyydellä johtuen esimerkiksi eroista julkisessa liikenteessä tai saavutettavuudessa yleisemmin.
Toisena mittarina käytetään vanhojen osakehuoneistojen neliöhintaa. Mittarin ajatuksena on se, että kaikki ostajien havaitsemat alueen hyvät ja huonot puolet heijastuvat asuntojen hintoihin. Toisin sanoen mitä parempi alue on asunnon ostajien mielestä, sitä korkeampi neliöhinta on. Toki alueelliseen neliöhintaan vaikuttavat myös muut kuin puhtaasti alueen laatuun liittyvät tekijät, kuten asuntojen keskimääräinen ikä ja remonttitarve, mutta alueellinen neliöhinta toimii joka tapauksessa karkeana houkuttelevuuden ja laadun mittarina.
Alla olevasta valikosta nähdään vuoden 2022 postinumeroalueiden keskimääräiset neliöhinnat yksiön valmistumisvuoden mukaan. Postinumeroalueen neliöhinnat on laskettu postinumeroalueiden yksiöiden lukumäärällä painotettuna. Keskimääräisen neliöhinnan pitäisi nousta ajan myötä, jos yksiöiden rakentaminen olisi buumin aikana painottunut kalliimmille postinumeroalueille.
Valmistumisvuosien väliset erot alueellisessa neliöhinnassa ovat pieniä. Turussa ja Helsingissä vuoden 2016 jälkeen rakennetut yksiöt sijaitsevat hieman alhaisempien neliöhintojen alueilla kuin 2010–2016 rakennetut yksiöt. Muissa kaupungeissa valmistumisvuosien välillä ei ole juurikaan eroja.
Alueen sosioekonominen rakenne
Lopuksi tarkastellaan alueiden sosioekonomista rakennetta. Alla olevassa valikossa on kuvattu postinumeroalueiden ja neliökilometrin ruutujen asukkaiden keskitulot ja korkeakoulutettujen (vähintään maisterin tutkinto) osuus niillä alueilla, joille on rakennettu yksiöitä. Alueiden keskiarvot ovat jälleen painotettu kyseisinä vuosina rakennettujen yksiöiden määrällä, joilloin saamme tietoa siitä, millaisille naapurustoille yksiöissä asuvat altistuvat.
Tulosten mukaan yksiöbuumin aikana eli vuoden 2016 jälkeen yksiöiden rakentaminen ei ole erityisemmin painottunut pieni- tai suurituloisille alueilla. Sama pätee, jos aluemittarina käytetään korkeakoulutettujen osuutta.
Yhteenveto
Tarkastelumme osoittaa, että yksiöbuumin aikana (2017–2022) rakennettujen yksiöiden naapurustot tai sijainti eivät juurikaan eroa vuosina 2010–2016 rakennetuista yksiöistä. Näin on riippumatta siitä, kuvataanko naapurustoja postinumeroalueiden vai neliökilometrin suuruisten ruutujen avulla. Tarkastelumme ei sulje pois sitä mahdollisuutta, että yksiöitä ei olisi buumin aikana rakennettu myös vaikkapa pienituloisille alueille, mutta ainakaan buumijakso ei eroa aiemmasta rakentamisesta käyttämiemme mittarien näkökulmasta.
Jutun pääkuva: Suomen Ilmakuva OY, 30.08.2014, CC BY 4.0