Ara-vuokralaisten naapurit ovat pienituloisempia kuin yksityisissä vuokrataloissa tai muissa kerrostaloissa asuvien vuokralaisten naapurit.
Vuokralla asuminen on yleistynyt Suomessa viimeisen vuosikymmenen aikana huomattavasti. Kasvu selittyy markkinaehtoisella vuokra-asumisella. Ara-asuntojen määrä on puolestaan ollut laskussa, koska uusia Ara-kohteita on rakennettu vähemmän kuin mitä niitä on vapautunut Ara-sääntelystä. Toisaalta osa sääntelystä vapautuneista Ara-asunnoista säilyy samanlaisessa käytössä sääntelyn loppumisen jälkeenkin, joten Ara-asuntojen määrän vähenemisellä ei välttämättä ole ollut niin suurta vaikutusta kohtuuhintaisten asuntojen tarjontaan kuin mitä tilastoista voisi päätellä. Ara-asuntojen merkitys vuokramarkkinoilla kenties vähenee vastaisuudessakin, koska nykyinen hallitus haluaa panostaa markkinaehtoiseen asuntotuotantoon ja suunnata Ara-asunnot aiempaa paremmin pienituloisille.
Ara-asuntojen tarjonnan vähentyminen ja markkinaehtoisten vuokra-asuntojen määrän runsas kasvu ovat herättäneet huolta huono-osaisuuden kasautumisesta, mahdollisine lieveilmiöineen. Esimerkiksi Helsingin Sanomissa on hiljattain tuotu esiin näitä huolia (ks. tämä, tämä ja tämä).
Helsingin Sanomien kirjoitukset koskivat kuitenkin yksittäistapauksia, joista ei voi vetää laajempia johtopäätöksiä. Jotta keskustelu vuokramarkkinoiden muutosten mahdollisista seurauksista perustuisi tietoon ilmiön yleisyydestä, tarkasteli AlueAvain taloudellisen huono-osaisuuden kasautumista erilaisissa talotyypeissä Suomen kuudessa suurimmassa kaupungissa.
Miten asiaa tutkittiin?
Käytämme Tilastokeskuksen yksilötason rekisteriaineistoja. Aineistojen avulla voidaan päätellä samassa rakennuksessa asuvat henkilöt ja laskea jokaiselle kerrostalolle sen asukkaiden mediaanitulot.1
Luokittelemme talot kolmeen ryhmään: Ara-vuokratalot, pelkästään markkinaehtoisista vuokra-asunnoista muodostuvat talot (yksityiset vuokratalot) ja talot, joissa on sekä markkinaehtoisia vuokra-asuntoja että omistusasuntoja (sekatalot). Ara-vuokrataloista on jätetty pois erityisryhmien, kuten opiskelijoiden ja vanhusten, vuokratalot2. Analyysissa mukana olevat Ara-talot ovat joko kuntien tai yleishyödyllisten tahojen omistamia asuntoja. Mukana ovat vain vähintään kymmenen asutun asunnon kerrostalot.
Asuntokunnat jaetaan kaupunkikohtaisiin tuloviidenneksiin seuraavasti. Ensin asuntokunnat järjestetään kulutusyksikkökohtaisten tulojen perusteella suuruusjärjestykseen pienituloisimmasta suurituloisimpaan. Tämän jälkeen asuntokunnat jaetaan viiteen yhtä suureen ryhmään eli tuloviidennekseen. Alimmassa eli ensimmäisessä tuloviidenneksessä on kunkin kaupungin pienituloisin 20 prosenttia ja ylimmässä tuloviidenneksessä puolestaan suurituloisin 20 prosenttia.
Keskitymme pienituloisimpaan viidennekseen. Tarkastelemme, millaisen tulotason naapureille eri talotyypeissä asuvat pienituloiset vuokra-asujat altistuvat. Tutkimusasetelma on samankaltainen kuin Eerolan ja Saarimaan (2018) Helsinkiä ja Hekan asuntoja koskeneessa tutkimuksessa.
Ara-asukkaat altistuvat pienituloisille naapureille
Analyysimme tulokset esitetään kuvossa 1. Punainen palkki kuvaa pienituloisten Ara-asukkaiden talojen keskimääräisiä mediaanituloja. Esimerkiksi Helsingissä alimmassa tuloviidenneksessä olevan Ara-asuntokunnan samassa talossa asuvien naapureiden mediaanitulot ovat keskimäärin noin 20 600 euroa. Vastaavasti alimmassa tuloviidenneksessä olevan yksityisen vuokratalon asukkaan naapureiden mediaanitulot ovat keskimäärin noin 22 800 euroa (sininen palkki) ja sekatalossa asuvien noin 28 000 euroa (oranssi palkki). Sekatalojen tapauksessa talojen mediaanitulot perustuvat talon kaikkien asukkaiden tuloihin, mutta altistumista katsotaan vain talon pienituloisten vuokra-asukkaiden näkökulmasta.
Tulos tarkoittaa sitä, että Helsingissä pienituloiset Ara-asukkaat altistuvat selvästi pienituloisemmille naapureille kuin yksityisissä vuokrataloissa tai sekataloissa asuvat vuokralaiset. Yksityisissä vuokrataloissa asuvien naapurit ovat pienituloisempia kuin sekataloissa asuvilla.
Kuvion 1 mukaan vastaava ilmiö havaitaan myös Espoossa ja Vantaalla sekä vähäisemmässä määrin Turussa. Myös niissä pienituloiset Ara-asukkaat altistuvat pienituloisimmille naapureille kuin yksityisissä vuokrataloissa tai sekataloissa asuvat. Tampereella ja Oulussa pienituloisten Ara-vuokralaisten naapurit ovat keskimäärin aavistuksen suurituloisempia kuin yksityisissä vuokrataloissa asuvien vuokralaisten naapurit. Tampereella, Turussa ja Oulussa erot Ara-vuokratalojen ja yksityisten vuokratalojen välillä ovat pienemmät kuin pääkaupunkiseudulla. Kaikissa kaupungeissa Ara-vuokralaisten ja yksityisissä vuokra-asunnoissa asuvien pienituloisten vuokralaisten naapurit ovat pienituloisempia kuin sekataloissa asuvien vuokralaisten naapurit.
Pohdintaa
Ara-asuntojen pääasiallinen tarkoitus on tukea nimenomaan pienituloisten asumista, joten näiden kasautuminen Ara-taloihin ei ole yllättävää. Näin on siitä huolimatta, että asukasvalinnalla pyritään Ara-talojen monipuoliseen asukasrakenteeseen ja sosiaalisesti tasapainoisiin asuinalueisiin (ks. tarkemmin täältä).
Talotyyppien erot selittyvät myös pitkälti omistusasumisen ja tulotason yhteydellä. Omistusasumiseen suunnattujen veroetujen takia valtaosa keski- ja etenkin suurituloisista suomalaisista on omistusasujia. Vain sekataloissa pienituloiset vuokralaiset voivat asua omistusasujien naapureina.
Erojen taustalla voi olla myös talotyyppien erilainen sijainti. Jos Ara-vuokratalot ja yksityiset vuokratalot sijaitsevat vähemmän houkuttelevilla alueilla kuin sekatalot, on luonnollista, että niihin päätyy pienituloisempia asukkaita.
Tämän vuoden alusta tavallisten Ara-asuntojen asukasvalintaan otettiin käyttöön tulorajat, joiden avulla Ara-asunnot pyritään kohdentamaan aiempaa paremmin pienituloisille. Tulorajojen on pelätty pahentavan kuviosta 1 nähtävää tilannetta. AlueAvain tarkasteli tulorajojen ja sosiaalisen sekoittamisen yhteyttä jo aiemmassa kirjoituksessa. Sen havainto oli, että tulorajat eivät välttämättä vaikeuta sosiaalisen sekoittamisen tavoitetta. Tämä johtuu yhtäältä siitä, että tulorajat ovat melko korkeat, eivätkä sulje pois keskituloisia. Toisaalta ennen tulorajojen käyttöönottoa suurempituloiset hakijat ovat päätyneet keskimäärin korkeamman tulotason rakennuksiin ja alueille kuin pienempituloiset hakijat.
Jutun pääkuva: Joneikifi, CC BY-SA 4.0 https://creativecommons.org/licenses/by-sa/4.0, via Wikimedia Commons.
- Käytetyt Tilastokeskuksen tutkimusaineistot ovat Folk perustieto, Folk asuntokunta ja INFRA sijaintitietomoduuli, joissa on tietoa kaikista tilastointivuoden lopussa Suomessa asuneista. Folk perustieto -aineiston ja Folk asuntokunta -aineiston avulla lasketaan asuntokuntakohtaiset tulot. INFRA sijaintitietomoduulin avulla voidaan päätellä samassa rakennuksessa asuvat henkilöt. Tämä puolestaan mahdollistaa sen, että jokaiselle kerrostalolle voidaan laskea sen asukkaiden mediaanitulot. ↩︎
- Aineistorajaus perustuu Aran kiinteistötietokantaan (ARAKIRE) sekä Folk perustieto -aineistoon. ↩︎