Käymään vaan tänne tullaan eikä olemaan? Yliopistokaupunkien vetovoima rekisteriaineistojen valossa

Alueavain Opiskelijamuutot

Pääkaupunkiseudun yliopistoista valmistuvat maisterit kotiutuvat pääkaupunkiseudun kuntiin muita yliopistokaupunkeja useammin.

Tässä kirjoituksessa tarkastelemme yliopistokaupunkien houkuttelevuutta opiskelupaikkakuntana sekä sitä, miten suuri osa opiskelijoista asettuu niihin asumaan valmistumisen jälkeen. Tarkastelun kohteena ovat kaikki maisterin tutkinnon Suomessa vuosina 2001-2019 suorittaneet, joiden muuttoliikkeitä seuraamme toisen asteen suorittamisvuodesta kolme vuotta maisterintutkinnon suorittamisen jälkeen.

Tutkimusaineisto

Tutkimusaineistona käytetään Tilastokeskuksen FOLK perustietomoduulia. Lopullisessa aineistossa ovat mukana vain ne, jotka ovat suorittaneet toisen asteen ja maisteritutkintonsa Suomessa ja asuivat Suomessa kolme vuotta maisteriksi valmistumisen jälkeen. Tarkasteluajanjakso on 2001–2019.

Jaamme henkilöt viiteen eri ryhmään seuraavasti:

  1. Käyvät toisen asteen ja yliopiston samassa kunnassa, ja jäävät sinne myös asumaan opintojen jälkeen.
  2. Muuttavat toisen asteen tutkinnon jälkeen eri kuntaan yliopistoon ja jäävät sinne asumaan.
  3. Muuttavat toisen asteen tutkinnon jälkeen eri kuntaan yliopistoon ja palaavat alkuperäiseen kuntaan.
  4. Käyvät toisen asteen ja yliopiston samassa kunnassa, mutta muuttavat sitten eri kuntaan asumaan.
  5. Muuttavat aina tutkinnon jälkeen uudelle paikkakunnalle.

Tulokset

Alla olevista kuvioista nähdään näiden ryhmien osuudet vuosittain 2001-2019 maisterin tutkinnon suorittamisvuoden mukaan. Esimerkiksi vuoden 2019 palkki kuvaa henkilöitä, jotka ovat valmistuneet maisteriksi kyseisenä vuonna. Heille on haettu kotikunta toisen asteen suoritusvuotena sekä vuoden 2022 kotikunta.

Kuviosta 1 nähdään, että PK-seudulla maisterin tutkintonsa suorittaneista suurimman ryhmän muodostavat ne, jotka suorittavat siellä myös toisen asteen tutkintonsa ja asuvat PK-seudulla kolme vuotta maisteriksi valmistumisen jälkeen (ryhmä ei muuta pois paikkakunnalta). Tämän ryhmän osuus on kasvanut tarkasteluajanjaksolla jonkin verran ja oli 45 prosenttia vuonna 2019.

Toiseksi suurimman ryhmän muodostavat ne, jotka muuttivat PK-seudulle suorittamaan maisteritutkintoa ja jotka myös jäävät alueelle valmistumisen jälkeen (n. 32 prosenttia vuonna 2019 valmistuneista). Yhteensä PK-seudulla maisterintutkintonsa suorittaineista n. 77 prosenttia jää asumaan PK-seudulle.

Vain noin viisi prosenttia suoritti niin sanotun noutotutkinnon eli muutti PK-seudulle yliopistoon ja valmistumisen jälkeen palasi kotiseudulleen. Noin 12 prosenttia muutti muualta PK-seudulle yliopistoon ja muutti valmistumisen jälkeen jonnekin muualle kuin aiempaan kotikuntaansa. Molemmat tutkinnot PK-seudulla suorittaneista viisi prosenttia muutti pois maisteriksi valmistumisen jälkeen.

Kuvio 1. Pääkaupunkiseudulla maisteriksi valmistuneet vuosittain.

Kuvioista 2-4 nähdään vastaavat osuudet Turulle, Tampereelle ja Oululle. Nämä kaupungit eroavat selkeästi PK-seudusta. Esimerkiksi vuonna 2019 Turussa maisteritutkintonsa suorittaneista Turkuun jää asumaan n. 34%. Tampereella vastaava luku on 40% ja Oulussa 50%.

Toinen merkittävä ero PK-seudun ja muiden kaupunkien välillä on alueen ulkopuolelta opiskelemaan muuttavien osuus. PK-seudulla puolet maisteritutkinnon suorittaneista muutti sinne opiskelemaan. Turussa vastaava luku on 76%, Tampereella 78% ja Oulussa 75%.

Kuvio 2. Turussa maisteriksi valmistuneet vuosittain.

Kuvio 3. Tampereella maisteriksi valmistuneet vuosittain.

Kuvio 4. Oulussa maisteriksi valmistuneet vuosittain.

Muiden yliopistokaupunkien tuloksia voi tarkastella alla olevasta kuvaajasta valitsemalla tarkasteltavan kunnan tai alueen.

Julkaisut
Filter
Apply Filters