Viime vuosina yksiöitä on rakennettu aiempaa enemmän ja uusien yksiöiden pinta-alat ovat olleet laskussa. Suomen suurimpien kaupunkien välillä on kuitenkin eroja.
Tämä kirjoitus aloittaa AlueAvaimen sarjan yksiöbuumista. Ensimmäisessä osassa tarkastelemme ilmiön kehitystä Suomen kuudessa suurimmassa kaupungissa. Tarkastelussa käytämme Tilastokeskuksen koko asuntokannan kattavia rekisteriaineistoja. Aineistot kattavat Suomen kaikki rakennukset ja asunnot ja sisältävät tietoa mm. rakennuksen valmistumisvuodesta, sijainnista sekä asunnon pinta-alasta ja huoneiden lukumäärästä.
Kuvaamme kuuden suurimman kaupungin osalta yksiöiden rakentamismääriä ja keskipinta-aloja vuosittain vuodesta 2010 vuoteen 20221. Kuvaamme lisäksi kaupungeittain koko asutun asuntokannan kokojakauman kehityksen samalta aikaväliltä.
Yksiöitä on rakennettu selvästi aiempaa enemmän ja niiden koko on pienentynyt
Alla olevasta valikosta voi valita kaupunkikohtaiset tiedot. Tiedot on jaoteltu sen mukaan, onko kyseessä markkinaehtoinen vuokra-asunto vai Ara-vuokra-asunto2. Omistusasunnoksi uusista yksiöistä on päätynyt vain hyvin pieni osa, joten emme raportoi omistusasuntoja erikseen.
Yhteenvetona voidaan todeta, että kaikissa kaupungeissa yksiöiden rakentaminen kasvoi merkittävästi vuodesta 2017 eteenpäin. Samalla ajanjaksolla uusien yksiöiden pinta-ala laski kaikissa kaupungeissa, vaikkakin kaupunkien välillä on jonkin verran eroja. Esimerkiksi Vantaalla valmistui vuonna 2015 334 yksiötä, joiden keskipinta-ala oli noin 35 neliömetriä. Vastaavasti vuonna 2019 Vantaalla valmistui 1687 yksiötä, joiden keskipinta-ala oli 30 neliömetriä.
Yksiöiden rakentamisen kasvu johtuu markkinaehtoisten yksiöiden rakentamisesta. Ara-yksiöiden rakentamisen määrä ei ole juurikaan kasvanut eikä niiden keskimääräinen pinta-ala ole laskenut samalla tavalla kuin markkinaehtoisten vuokra-asuntojen. Joissain kaupungeissa vuosittain valmistuneiden Ara-yksiöiden määrä on erittäin pieni.
Yksiöiden osuus asuntokannasta on kasvanut mutta on yhä maltillinen
Alta nähdään yksiöiden ja muiden asuntotyyppien osuudet koko asuntokantaan suhteutettuna. Helsingissä yksiöiden osuus koko asuntokannasta ei ole juurikaan kasvanut. Tämä johtuu siitä, että Helsingissä yksiöiden rakentamisbuumi ei ollut niin merkittävä kuin muissa kaupungeissa, kun se suhteutetaan asuntokannan kokoon ja jo olemassa olevien yksiöiden määrään.
Tampereella ja Turussa yksiöiden osuus on kasvanut merkittävästi ja niissä yksiöiden osuus on jo yhtä suuri kuin Helsingissä. Myös Espoossa, Oulussa ja Vantaalla yksiöiden osuus on kasvanut mutta niissä yksiöiden osuus on yhä selvästi pienempi kuin Helsingissä, Tampereella ja Turussa.
Jutun pääkuva: Pekka Vyhtinen, 04.11.2021, CC BY 4.0