Tilastokeskuksen yksilötason rekisteriaineistoihin perustuva analyysi osoittaa, että hallituksen asettamat enimmäistulorajat ara-asuntoja hakeville eivät välttämättä tuo toivottua vaikutusta.
Valtion tukemien vuokra-asuntojen (tästä eteenpäin ”ara-asunnot”) asukasvalinnassa otetaan käyttöön enimmäistulorajat vuoden 2025 alusta alkaen (Valtioneuvoston asetus YM/2024/15). Ara-asuntojen vuokra määräytyy omakustannusperusteisesti, joten vuokrataso on usein markkinavuokria alempi (ks. tämä ja tämä). Tulorajojen tarkoitus on kohdentaa ara-asunnot ja niistä koituvat hyödyt aiempaa paremmin pienituloisille. Tuloraja koskee uusien asukkaiden valintaa ja saman omistajan sisäisiä asunnon vaihtoja, eikä nykyisten asukkaiden tuloja tarkastettaisi. Tulorajat eivät myöskään koske erityisryhmien, kuten opiskelijoiden, asuntoja. Nykyään asukasvalintakriteereinä ovat muun muassa asunnon tarpeen kiireellisyys, tulot ja varallisuus. Varsinaisia tulorajoja ei ole tällä hetkellä käytössä.
Käyttöön otettava tuloraja on ruokakuntakohtainen ja määritelty seuraavasti:
- ensimmäisestä aikuisesta 3 540 euroa kuussa.
- muista aikuisista 2 480 euroa kuussa henkeä kohti.
- ensimmäisestä alaikäisestä 650 euroa kuussa, muista alaikäisistä 600 euroa kuussa henkeä kohti.
Täten esimerkiksi yhden aikuisen ruokakunnassa tuloraja on 3 540 euroa kuussa, kahden aikuisen ruokakunnassa 6 020 euroa kuussa ja kahden aikuisen ja kahden alaikäisen ruokakunnassa 7 270 euroa kuussa. Huomioitavat tulot ovat bruttotuloja. Tulorajasääntelyssä otetaan huomioon jatkuvat ansio- ja pääomatulot, esimerkiksi palkka ja eläkkeet. Yleisestä asumistuesta annetun lain (938/2014) 15 §:ssä tarkoitettuja tuloja ja itse asumistukea ei huomioitaisi tulolaskennassa.
AlueAvain laski Tilastokeskuksen yksilötason rekisteriaineistojen avulla, kuinka suurella osalla ara-asuntoon vuonna 2022 muuttaneista tulot ylittivät nyt käyttöön otettavan tulorajan. Luvut ovat arvioita, koska käytössämme ei ollut tietoa ara-asuntoihin tehdyistä hakemuksista. Lisäksi jouduimme tekemään useita oletuksia ruokakunnan koostumuksesta ja huomioitavista tuloista. Tarkempi kuvaus käytetyistä aineistoista ja menetelmistä löytyvät oheisesta liitteestä.
Tuloraja ja asukasvalinta
Kuviosta 1 nähdään, kuinka suuri osa vuonna 2022 ara-asuntoon muualta kuin ara-asunnosta muuttaneista ruokakunnista ylitti tulorajan. Nämä ruokakunnat eivät siis olisi saaneet ara-asuntoa, jos tulorajat olisivat olleet käytössä. Luvut esitetään kuudelle suurimmalle kaupungille erikseen ja muulle Suomelle yhteensä. Vertailun vuoksi kuviossa esitetään myös tulorajan ylittäneiden osuus kaikkien ara-asukkaiden, kaikkien markkinahintaisissa vuokra-asunnoissa asuvien ja kaikkien ruokakuntien osalta.
Tulorajan ylittäneiden osuus oli kaikkialla melko pieni.
Tulorajan ylittäneiden osuus oli kaikkialla melko pieni. Osuus oli suurin, lähes 8 %, Espoossa. Helsingissä, Vantaalla ja suurten kaupunkien ulkopuolella osuus oli noin 6,5 %. Muissa suurissa kaupungeissa osuus oli alle 6 %, ja Tampereella jopa alle 4 %. Myös osuuksien takana olevat ruokakuntien määrät olivat melko pieniä: Helsingissä noin 300, Espoossa noin 200 ja muissa suurissa kaupungeissa noin 100 ruokakuntaa. Koko maan tasolla tulorajan ylittäneiden ruokakuntien määrä oli noin 2 400.
Vaikka vuonna 2022 ei ollut käytössä erityisiä tulorajoja, on pienituloisuus ollut koko ajan tärkeä asukasvalinnan kriteeri. Tämän takia ei ole yllättävää, että melko hyvätuloisia on muuttanut ara-asuntoihin vain vähän. Hyvätuloisten hakemuksia ara-asuntoihin on kuitenkin hyväksytty jonkin verran. Asukasvalinnassa on luultavasti haluttu toteuttaa sosiaalista sekoittamista eli estää pelkästään pienituloisten rakennusten syntyminen. Oheisestä liitteestä nähdään, että tulokset ovat samansuuntaiset vuosille 2020 ja 2021.
Kun ara-asunnon on kerran saanut, voi siihen jäädä asumaan käytännössä niin pitkäksi aikaa kuin haluaa. Vaikka asunnot kohdentuisivat asukasvalintavaiheessa pienituloisille, saattaa niissä asua hyvätuloisia asumisaikaisen tulojen nousun takia. Esimerkiksi pienituloinen yliopisto-opiskelija voi saada kaupungin vuokra-asunnon opiskeluaikanaan ja jäädä siihen valmistuessaan ja siirtyessään hyväpalkkaiseen työhön. Tämä on mahdollista myös tulorajojen asettamisen jälkeen, koska ne koskevat vain uusia asukkaita. Vanhojen asukkaiden tuloja ei tarkisteta vastaisuudessakaan.
Kun ara-asunnon on kerran saanut, voi siihen jäädä asumaan käytännössä niin pitkäksi aikaa kuin haluaa. Tämä on mahdollista myös tulorajojen asettamisen jälkeen.
Kuviossa 1 esitetään myös, kuinka suuri osa kaikista vuoden 2022 lopussa ara-asunnoissa asuvista ruokakunnista, mukaan lukien uudet ja vanhat asukkaat, ylitti asetetun tulorajan. Näin saadaan käsitys siitä, millainen rooli asumisaikaisella tulotason nousulla on ara-asuntojen kohdentumisessa. Kuviossa esitetään vertailun vuoksi myös markkinahintaisissa vuokra-asunnoissa asuvien tulorajan ylittäneiden osuus. Näin voidaan arvioida, kuinka tavallista tulorajan ylittäminen ylipäänsä on vuokralla asuvilla, ja ovatko ara-asukkaat muita vuokralla asuvia tavallisemmin vai harvemmin hyvätuloisia.
Kuvion perusteella tulorajan ylittäneiden osuus kaikista ara-asunnossa asuvista on jonkin verran korkeampi kuin osuus uusista asukkaista. Pääkaupunkiseudulla noin joka kymmenes ara-asunnossa asuva ruokakunta ylitti tulorajan vuonna 2022. Muualla maassa osuus oli noin 6 %. Asumisaikainen tulojen nousu lisää siis hyvätuloisten osuutta ara-asunnossa asuvista jonkin verran, mutta silti vain harva kaikista asukkaista olisi ylittänyt tulorajan. Vaikka osuudet ovat pieniä, on kyse kuitenkin melko suuresta määrästä ruokakuntia. Esimerkiksi Helsingissä tulorajan ylittäneiden ruokakuntien määrä oli noin 6 400 ja koko maassa yhteensä 21 000.
Markkinahintaisissa vuokra-asunnossa asuvilla tulorajan ylittyminen on tavallisempaa kuin ara-asunnossa asuvilla, mutta valtaosa näistäkin vuokralaisista jäi tulorajojen alle. Espoossa ja Helsingissä noin joka neljäs, Vantaalla joka kuudes ja Tampereella joka kahdeksas markkinahintaisesti asuva ruokakunta ylitti tulorajan. Muualla maassa osuus oli noin 10 %.
Kun tarkastellaan kaikkia ruokakuntia, joihin siis kuuluuvat myös omistusasujat, havaitaan, että valtaosa ruokakunnista olisi tulojensa puolesta oikeutettuja ara-asuntoon tulorajojen asettamisen jälkeen.
Kun tarkastellaan kaikkia ruokakuntia, joihin siis kuuluuvat myös omistusasujat, havaitaan, että valtaosa ruokakunnista olisi tulojensa puolesta oikeutettuja ara-asuntoon tulorajojen asettamisen jälkeen. Pääkaupunkiseudun ulkopuolella yli 70 %:lla ruokakunnista tulot alittivat tulorajan.
Tulokset viittaavat siihen, että tulorajat ovat varsin korkeat. Asiaa voidaan havainnollistaa myös muutamalla esimerkillä. Esimerkiksi yksiasuvalla tuloraja on 3 540 euroa kuukaudessa. Verohallinnon tilastojen1 mukaan kolmella neljästä tulonsaajasta verotettavat vuositulot olivat alle 43 185 euroa (keskimäärin 3 598,75 euroa kuukaudessa), eli vain noin joka neljäs kaikista suomalaisista verovelvollisista ylitti tulorajan vuonna 2022. Lisäksi Tilastokeskuksen2 mukaan kokoaikaisen palkansaajan kuukausipalkan mediaani oli 3 411 euroa vuonna 2022, eli kokoaikaisista palkansaajistakin alle puolella palkkatulot ylittivät tulorajan. Tuloraja on korkea myös, jos sitä verrataan yleisen asumistuen tulorajaan, joka on pääkaupunkiseudulla yksinasuvalla 1 844 euroa kuukaudessa.
Tulorajojen ylitys ruokakuntatyypeittäin
Kuviossa 2 esitetään tulorajan ylittäneiden osuus ruokakuntatyypeittäin ara-asuntoon muuttaneiden osalta. Tulorajan ylittäminen on selvästi yleisintä silloin, kun ruokakuntaan kuuluu vähintään kaksi aikuista ja pääkaupunkiseudulla erityisesti silloin, jos tällaiseen ruokakuntaan ei kuulu lapsia. Tulorajan ylittäminen on harvinaisinta yksinhuoltajien tapauksessa.
Lopuksi
Alueavaimen laskelmien perusteella ara-asuntoihin asetettu tuloraja ei luultavasti vaikuta merkittävästi asukasvalintaan, koska tulot on huomioitu yhtenä valintakriteerinä jo aiemmin ja asetettu tuloraja on varsin korkea. Vuonna 2022 kaikista ara-asuntoon muuttaneista noin 2 400 eli noin 6 % olisi ylittänyt tulorajan, jos se olisi ollut voimassa.
Mikäli huolena on ara-asuntojen kohdentuminen liian suurituloisille, saattaa suurempi ongelma olla se, että ara-asuntoon saa jäädä asumaan, vaikka taloudellinen tilanne paranisi asumisaikana. Vaikka asumisaikainen tulojen nousu ei näytä lisäävän ara-asunnoissa asuvien hyvätuloisten osuutta merkittävästi, on hyvätuloisten asukkaiden määrä kuitenkin melko suuri. Vuonna 2022 arviolta ainakin 21 000 Ara-asunnossa asuvaa ruokakuntaa olisi ylittänyt tulorajan.
- Verohallinnon tilastotietokanta: Tulot tulonsaajaryhmittäin ja tuloluokittain. Saatavilla: https://vero2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/Vero/Vero__Henkiloasiakkaiden_tuloverot__lopulliset__tulot/tulot_101.px/ (viitattu 8.8.2024). ↩︎
- Tilastokeskus: 14ke — Kokoaikaisten palkansaajien lukumäärät ja kokonaisansiot kuukaudessa koulutusasteen, iän ja työnantajasektorin mukaan, 2022 Saatavilla: https://pxdata.stat.fi/PxWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__pra/statfin_pra_pxt_14ke.px/(viitattu 8.8.2024) ↩︎